Viekö Vantaan ratikka kaupungin huomion lopullisesti pois lännestä?

KOLUMNI 

VANTAAN RATIKKA on ollut vuodenvaihteen kuumin puheenaihe sekä päättäjien että asukkaiden keskuudessa. Mellunmäestä Länsimäen, Hakunilan ja Tikkurilan kautta lentoasemalle kulkeva ratikka on Vantaan historian suurin yksittäinen investointi, liki 400 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi Vantaan osuus kehäradasta oli 255 miljoo- naa euroa.

Kaupunginvaltuusto päätti äänin 45–22 jatkaa hankkeen suunnittelua. Lopullinen investointipäätös tulee vasta uuden, huhtikuussa 2021 valittavan valtuuston päätettäväksi, joten edessä tulee olemaan myös ratikkavaalit. Valtuustossa käytiin puolesta ja vastaan värikkäitä puheenvuoroja, joita en lähde kattavasti avaamaan. Niitä on käsitelty laajasti niin päivälehdissä kuin sosiaalisessa mediassa.

LÄNSI-VANTAALLA on herännyt pelko siitä, että ratikan syödessä kaupungin resurssit erityisesti Myyrmäen suuralueen kehittäminen lykkääntyy. Tätä pelkoa ei lievittänyt kaupunginjohtajan elinkeinopäivillä pitämä puheenvuoro, jossa mainittiin kehittämisen painopisteen siirtäminen lännestä itään.

Keskeisin peruste ratikan rakentamiselle on ollut Vantaan itäisten kaupunginosien kytkeminen raideliikenneverkoston osaksi. Hakunila on Vantaan ainoa suuralue, jonne ei ole raideyhteyttä, mikäli mukaan ei lasketa juuri kaupungin rajan ulkopuolelle päättyvää metroa. Suuralueen molemmat kerrostalovaltaiset kaupunginosat Hakunila ja Länsimäki kuuluvat myönteisen erityiskohtelun ohjelman piiriin. Raideyhteys on kiistatta kaupunginosan vetovoimaa vahvista tekijä. Myyrmäestä katsottuna Hakunila on ratikkansa ansainnut.

KAUPUNGIN KEHITTÄMISTÄ koskevassa argumentoinnissa jako Itä- ja Länsi-Vantaaseen ei välttämättä ole rakentava, eikä yksi- selitteinen, koska itä ja länsi hahmottuvat eri tavalla riippuen tarkastelijan maantieteellisestä sijainnista vaikka Itä- ja Länsi-Vantaan asemakaavayksiköt sinänsä on määritelty tarkkarajaisesti.

Vantaan kehittämisen painopiste on jo pitkään ollut Keski-Vantaalla, erityisesti Aviapoliksen ja Tikkurilan alueilla. Vuonna 2015 avattu kehärata palvelee varsinkin Tikkurilaa, Aviapolista sekä Kivistöä. Myyrmäki ei ollut edes esillä kehäradan markkinointivideoilla, joita Liikennevirasto ja HSL tuottivat radan rakennustöiden aikana. Samalla tavalla Vantaan ratikkaa näytetään rakennettavan erityisesti Keski-Vantaan lähtökohdista. Vantaan ratikan esitteessä kuvaillaan ratikan tuovan 4,1 miljoonan kerrosneliömetrin verran uusia asunto- ja toimitilarakentamisen mahdollisuuksia, joista kolme miljoonaa kerrosneliömetriä sijoittuu Aviapoliksen ja Tikkurilan alueelle. Ratikan esittelyvideolla kerrotaan ratikan myötä syntyvän 37 000 uutta asuntoa ja 30 000 uutta työpaikkaa. Näistä Hakunilaan sijoittuisi vai 1 200 työpaikkaa ja 8 000 asuntoa. Loput tulisivat Tikkurilan ja Aviapoliksen alueilla.

Hakunila kärsii tilanteesta, jota kohden myös Myyrmäki on kovaa vauhtia vajoamassa. Lähes pelkästään asumisesta koostuvasta kaupunginosasta puuttuu erilaisten toimintojen kirjo ja moninaisuus, jotka tekisivät siitä houkuttelevan myös niiden asukkaiden keskuudessa, jotka voivat itse valita asuinalueensa. Asuntojen lomaan sijoittuvat työpaikat toisivat kaupunginosan kaduille myös päivisin liikkuvia ihmisiä, jotka käyttävät lounasravintoloiden, kahviloiden sekä erilaisten myymälöiden palveluita. Rakennettaessa kaupunkia ratikan ympärille tulisi erityisesti Hakunilan ja Länsimäen kehittämiseen suhtautua kunnianhimoisemmin. Muuten syntyy kuva, että Itä-Vantaata käytetään vain keppihevosena lisäpanostuksille Tikkurilan ja Aviapoliksen kehittämiselle.

RATIKKAKAUPUNGIN rakentaminen ei myöskään saa merkitä Myyrmäen suuralueen jäämistä odottamaan vuoroaan. Martinlaakso on jo mukana myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa ja Myyrmäen kohdalla indikaattorit osoittavat liki samoja lukemia. Erityisen huolestuttavana voi pitää nopeutta, jolla huono-osaisuutta kuvaavat mittarit ovat Myyrmäessä muuttuneet heikompaan suuntaan. Toisaalta Myyrmäen tilanne ei ole vielä niin huono, etteikö kehityksen suunta olisi käännettävissä ilman satojen miljoonien investointeja. Ratikan rinnalla Myyrmäki tarvitsee oman kehittämisohjelmansa, jonka toteuttamiseen sitoudutaan vastaavalla vakavuudella.