27.02.2019 10:52
Kategoria: MYT 1/2019
Kirjoittanut Elina Iijalainen
Tulosta
Sähköposti

Yleiskaava 2020 on ikkuna kaupungin tulevaisuuteen

Vantaan uusi yleiskaava yrittää tähyillä vuoteen 2050 asti, mutta kartalle jää vielä paljon harmaita alueita.

YLEISKAAVA 2020 on nyt asukkaiden kommentoitavissa. Mielipiteitä voi jättää muun muassa verkossa olevassa uudessa karttapalvelussa ja maaliskuun aikana järjestettävissä asukastilaisuuksissa. Länsi-Vantaan alueella yleiskaava noudattelee Myyrmäen ja Kivistön alueen viimeaikaista kehitystä, eikä suuria yllätyksiä ole luvassa.

Edellinen yleiskaava on vuodelta 2007. Yleiskaava 2020 yltää aina vuoteen 2050 saakka. Kolmenkymmenen vuoden ajanjakso tulee sisältämään asioita, joita emme voi vielä aavistaakaan, mutta tulevaisuuteen pitää varautua. Kun yleiskaavakeskustelussa mainitaan sanat kaupunkibulevardi, raitiovaunuliikenne tai kattava pyöräilybaanojen verkosto, on hyvä muistaa, että katukuvassa moiset eivät näy vuosikymmeneen, jos sittenkään. Kaupunki varautuu, mutta kaikkea ei ole välttämätöntä, mahdollista tai tarpeellista toteuttaa.

Asukasmäärä kasvaa, kaupunki keskittää rakentamista

Vantaalla on nyt reilut 228 000 asukasta. Vantaan uudessa yleiskaavassa varaudutaan siihen, että vuonna 2050 Vantaalla on 335 000 asukasta – hurjimpien ennusteiden mukaan jopa 370 000.

Vaikka pinta-alallisesti Vantaa on edelleen pientaloaluetta, väestönkasvu keskittyy suurimmaksi osaksi olemassa oleviin keskuksiin ja tiiviimmän asutuksen alueille eikä esimerkiksi uusiin lähiöihin. Se on yksi joukkoliikennekaupungin edellytyksistä: riittävästi ihmisiä riittävän lähekkäin. Näin myös palvelut säilyvät keskitettyinä.

OLEMASSA OLEVILLE alueille rakentamisella halutaan säilyttää nykyiset viheralueet ja ekologiset käytävät, jotta luonnon monimuotoisuus ei olisi uhattuna. Keskusta-alueillakin rakentamista täydennetään mieluummin jo nykyisen kaupunkirakenteen keskelle kuin liiaksi luonnosta nipistämällä.

Liikenteeseen vihreyttä ja runkolinjoja

Länsi-Vantaan pääkadut ovat leveitä ja vihreitä, ja pystyvät sellaisenaan vastaamaan mahdollisesti lisääntyvän liikenteen tarpeisiin, etenkin kun otetaan huomioon liikkumisen painopisteiden siirtäminen joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Vantaan ratikka on yksi uuden yleiskaavan Itä-Vantaan keskeisimpiä kasvukohtia, mutta myös Myyrmäessä varaudutaan raitioliikenteeseen, lähinnä Espoosta ja Helsingistä päin. Uusi asia se ei kuitenkaan ole, sillä varaukset ovat olleet jo yleiskaavassa 2007. Tälläkin hetkellä asemakaavoituksessa varataan katutilaa riittävän leveälti, että kiskot mahtuisivat kulkemaan autojen rinnalla.

KESKUSTOJA, esimerkiksi Myyrmäkeä, Martinlaaksoa ja Kivistöä, halutaan muuttaa ilmeeltään selkeästi tunnistettaviksi ja helposti käveltäviksi. Keskustoihin halutaan myös laadukasta rakennettua vihreää. Erityisesti tällaisiksi katukuvan kehitysalueiksi mainitaan osa Rajantorpantiestä ja Martin- laaksontiestä.

Asuminen, palvelut ja työpaikat samoihin kortteleihin

Keskusta-alueiden rakenteseen toivotaan sekoittuneisuutta, niin että ne koostuisivat sekä asunnoista että palveluista ja työpaikoista. Sillä pyritään takaamaan keskusta-alueiden elävyyttä ja vähentämään alueiden yksipuolista kehitystä. Myös rakentamisen muodoille on haluttu antaa enemmän tilaa: mitään aluetta ei välttämättä määritellä suoraan vain kerrostaloalueeksi vaan mahdollistetaan vaikkapa kortteleita, joissa eri talotyypit sekoittuvat.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAT sijoitetaan keskuksiin lähelle asukkaita, helposti kävellen ja joukkoliikenteellä tavoittaen. Isot kaupan yksiköt eivät saa rajoittaa lähipalveluiden saatavuutta. Yleiskaavassa huomioidaan kuitenkin myös se, että kaupan tuleva kehitys on epävarmaa, joten keskuksien kehittämisen lisäksi sinne pitää tuoda myös palveluita ja työpaikkoja, viihtyisää kaupunkiympäristöä ja hyviä yhteyksiä.

Rajoituksia ja harkinnanvaraa

Yleiskaavaan on haluttu jättää väljyyttä ja harkinnanvaraa myös asemakaavavaiheeseen, jotta sekoittunut rakentaminen on mahdollista. Selkeimmin halutaan rajoittaa kaupan sijaintia ja ympäristöhäiriöitä, kuten melua, tärinää tai raskasta liikennettä, tuottavia kohteita. Myös suojelukohteet ja lentomelu rajoittavat alueiden käyttöä.

YLEISKAAVASUUNNITTELUSSAAN Vantaa joutuu ottamaan huomioon esimerkiksi maakuntakaavan ja MAL-sopimusten yksityiskohtia, eikä kaupunkia voi suunnitella naapurikuntien mielipidettä kuuntelematta.

Merkittäviä muutoksia Kivistön suuralueella:

KIVISTÖN KESKUSTA laajenee Lapinkylän asemalle asti.

MAANTIE 152 (ns. Kehä IV) linjaus siirtyy pohjoisemmaksi.

PITKÄAIKAISVARAUS RAIDELIIKENTEELLE Petaksen asemalta edelleen Klaukkalaan säilyy, mutta tuskin toteutuu ennen vuotta 2050. Petaksessa säilyy aseman ympärillä myös toimitila-aluevaraus.

YHDEKSÄN UUTTA METSÄISTÄ LUONNONSUOJELUALUETTA: Rauhamaan metsä, Josvaholmin laajennus, Syväoja, Lamminsuon laajennus, Lamminsuon kaakkoispuolinen metsä, Linnan metsä, Königstedtin laajennus, Sotilaskorpi ja Lillå-Solbacka ja Tyttömäenmetsä. Luo-alueita myös yhdeksän: Rajakoski, Yli-Kistola, Palomäen laajennus, Konkoonkallioiden laajennus, Jokimaa, Riitukin laajennus, Keimolan laajennus, Lapinniitty ja Kesämetsä.

Merkittäviä muutoksia Myyrmäen suuralueella:

KEHÄ KAKKOSEN varaus poistuu Vanhan Kaarelantien ja Korutien väliltä maakuntakaavan esimerkkiä noudattaen. Ihastuttava meluvallein reunustettu kaistale Ala-Kaivokselassa vapautuu siis esimerkiksi asuntorakentamiseen.

KAIVOKSELAN JA LOUHELAN välinen alue muutetaan virkistysalueeksi eikä edellisen yleiskaavan 2007 yhteydessä runsaasti asukasvastustusta saanut ollut asuntorakentaminen alueelle ole enää mahdollista.

HÄMEENLINNANVÄYLÄN ITÄPUOLINEN KAIVOKSELA muutetaan asumisen mahdollistavaksi alueeksi. Alueelle on ollut tekeillä jo osayleiskaavan laadinta, joka jäi tauolle uuden yleiskaavan muodostamisen ajaksi. Kaavatyössä on pohdittu mm. Vantaanlaakson tien linjausta uudella asuinalueella.

VIHDINTIEN VARRESSA pieni määrä työpaikka-alueita muutetaan asumiskäyttöön, lähinnä Pähkinärinteen kohdilla.

JOUKKOLIIKENTEEN RUNKOYHTEYS -merkinnällä varaudutaan Helsingin yleiskaavassa esitettyjen raitioteiden jatkumiseen Vantaan puolella, Raide-Jokeri 2:seen (nykyinen 560, myös edelleen Leppävaaran suuntaan) sekä poikittaiseen runkoyhteyteen Myyrmäen ja Pakkalan välillä.

SEITSEMÄN UUTTA LUONNONSUOJELUALUETTAA: Alkärr, Karhusuo, Tyttömäki, Friimetsän laajennus, Linnaisten metsä, Myyrmäen keskusta-alueen läheisyydessä olevat Raappavuoret–Myyrmäen lehto sekä Vaskivuori. Uusia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäviä alueita (luo-alue) on myös seitsemän: Alkärrin laajennus, Bredmalm, Koivurinne, Petikko, As- kistonmetsä, Hermaskär ja Ainontie.

Sekä Myyrmäen että Kivistön keskustan alueille on laadinnassa myös kaavarunko, jonka tehtävänä on toimia suurpiirteisen yleiskaavan ja pikkutarkan asemakaavoituksen välisenä ohjenuorana. Molemmista löytyy tietoa Vantaan kaupungin internetsivuilta.